Määrlammin kesätapahtuma kosteikolla

Määrlammin kosteikkoon pääseen opastetusti tutustumaan yhdistyksen kesätapahtumassa joka pidetään lauantaina 30.7. alkaen klo 16. Kokoonnutaan nyyttikestiperiaatteella vesiensuojelun, yhdessäolon ja grillauksen merkeissä. Tapahtumaan on vapaa pääsy ja tervetulleita ovat sekä yhdistyksen jäsenet että kyläläiset ja muut vesiensuojelusta kiinnostuneet.

Iso urakka tehty - kosteikko rakennettu

Määrlammin kosteikko on valmistunut Pauninojaan. Hanke on ollut erittäin mittava. Kosteikon rakentamisen tavoitteena on Määrlammiin kohdistuvan ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen kevätvirtausten mukana. Määrlammi on hyvin haavoittuvainen, koska lammesta ei ole laskuojaa vaan kaikki sinne tuleva ravinne sinne myös jää. Vuosien mittaan kertyvää fosforia on käytännössä mahdoton saada pois vedestä. Siksi onkin äärimmäisen tärkeää, että kaikin keinoin estetään ravinteiden pääsy järveen.

Kosteikon kuvia löytyy kuvagalleriasta ja Youtubesta myös pari videota ennen ja jälkeen kaivuutyön.

Hapetusseminaarin antia

Oli mielenkiintoinen seminaari hapetuksesta, työn tekeminen on dokumentoitu videoin ja kuvin. Kannattaa katsoa miten homma tehtiin: http://www.virtuaali.info/opetusmaatilat/index.php?tila_id=1&videot&kansio=23.
Tekemisen tarinaa myös blogissa: http://www.virtuaali.info/opetusmaatilat/?tila_id=1&blogit&wid=2&bid=265

Hapetusseminaari Mustialassa - mielenkiintoista tietoa tarjolla

Perjantaina 29.10 järjestetään Mustialassa seminaari, jossa kerrotaan, miten Kaukjärveen asennettu hapetuslaite on toiminut. Nyt kannattaa isommallakin joukolla tulla kuulemaan kokemuksia. Asteittain oman tietämyksen ja ymmärryksen lisäämisellä pystymme hahmottamaan näitä monimutkaisia vesistöjen hoitoon liittyviä asioita.

Syksyä ilmassa

Kesä meni nopeasti ja vielä on Määrlammin kesäjuhlat pitämättä. Helle sai aikaan jonkinaista väsymystä ja osa ainakin omista suunnitelmistani siirtyi odottamaan viileempiä aikoja. Mutta hienoa oli, että sinilevää ei juuri esiintynyt ja voitiin täysillä nauttia uimisesta ja veden viilentavästä vaikutuksesta.

Katsotaan mitä syksyn mittaan keksitään. Ollaan yhteyksissä!

Outi

Kylä kelpaa Tammelassa

Saaren kansanpuiston kosteiden juhannusjuhlien tiimoilla oli mahdollisuus paeta pariksi viikoksi sietämättömäksi sukeutuneesta pääkaupungista. Aattoa lukuun ottamatta oli huikaisevaa tarkastella kuikkien ylvästä liikehdintää peilityynellä Määrlammilla ja seurata poutapilvien lipumista auringon syventämällä sinitaivaalla.
Enkä suinkaan ole ainoa, sillä yhä useampi suomalainen ikään ja sukupuoleen katsomatta tekee paluuta maaseudulle. Rauhan ja rakkauden vuosikymmenellä 60-luvulla alkanut maaltamuutto on kääntänyt takkinsa kunnon taistolaisten tavoin.

Varsinkin pääkaupungin kitusista tarkastellen ruoho on entistä vehreämpää kehäkolmosen ulkopuolella. Kesämökkitontin saaminen etenkin veden ääreltä on rahakkaan kiven takana. Vielä suurempi invaasio on mäkitupien, torppien ja rantamökkien muuttaminen ympärivuotisiksi kakkosasunnoiksi. Ilmalämpöpumppukauppiaat ja timpurit vuolevat kultaa – mökkitalkkareista puhumattakaan.

Lounais-Häme on oivallinen esimerkki. Siitä lähtien, kun Linnilöiden pihalla alkoi 70-luvulla kasvaa lammaskaali, on Somerolle muuttanut kirkkaimmista saleista niin kulttuurin kuin yrityselämän energisiä toimijoita. Viimeksi tässä lehdessä esiteltiin taiteilija Antero Kare, joka antoi vanhalle meijerille uuden tulevaisuuden. Niin, ja Letkun kylä on propagoinut jo vuosia edullisilla tonteillaan, ja tulosta on syntynyt.

Tammelassa annetaan lisää hanaa, sillä puolentoista viikon kuluttua alkavat kyläasumisen messut nokkelan monimielisellä teemalla Kylä kelpaa. Runsaan viikon aikana tarkoitus on kertoa kaikin tavoin maalla asumisen autuudesta, kylät esittelevät elämää, tontteja, taloja ja tapahtumia.

JärviSunnuntai on tammelalaisten ylpeydenaihe, sillä tänä ympäristöpäivänä esitellään paikallista vesiensuojelua. Entisajan paljolti tiedostamaton välinpitämättömyys on vaihtunut intomielisyyteen, ja tänäkin vuonna on meneillään mittavia hankkeita ympäri pitäjää. Kannattaa tarkkailla Kinoksen Jukan puuhaamaa nettisivustoa www.tammelanjarvet.fi.
Tusinan vesiensuojeluyhdistyksen uusin tulokas on pari vuotta sitten perustettu Määrlammin Suojelu. Sen lyhyt historia kuvastaa hyvin sitä, mitä saadaan aikaan, kun ja jos toimeen tartutaan – varsinkin kun kaiken takana on nainen.
Tähän mennessä on jo selvitetty kalakanta, vesikasvillisuus ja veden laatu, tehty jätevesikysely ja toteutettu kosteikkosuunnitelma, jotta tämä kirkasvetinen mutta hyvin haavoittuvainen harjujen syleilyssä oleva järvi ei tärveltyisi.
Järvellä ei ole laskujokea, mutta vesiä tulee jonkin verran lähivaluma-alueelta, jossa on myös peltoa. Heikko veden vaihtuvuus alentaa merkittävästi järven sietokykyä ottaa vastaan myös vapaa-ajan asutuksen ravinnekuormaa. Vaikkei Määrlammissa ole kirjoittamattoman sopimuksen mukaan enää vuosikausiin pesty mattoja eikä huruutettu polttomoottorien voimalla, on vesi vuosien saatossa samentunut ja rannat rehevöityneet. Määrlammilaisilla on vielä urakkaa edessä esimerkiksi alueen saamiseksi kunnallisen jätevesiviemäröinnin piiriin. Etenkin kun näitä tai meitä ympärivuotisia asukkaita alkaa olla entistä enemmän.

Eikä tässä vielä kaikki. Ensi tiistaina on Määrlammilla Saaren-Kaukolan kyläyhdistyksen uuden uimalaiturin vihkiäiset. Uimakoppikin näyttää saaneen jo uuden uljaan punaisen värinsä.
Vaikken ole täysin varma siitä, onko tässä kyseessä muodikkaasti blogi, tämä hengentuote on pienellä viiveellä luettavissa myös Määrlammin Suojelun ja Saaren-Kaukolan kyläyhdistyksen nettisivuilta: www.maarlammi.fi ja www.saari-kaukola.fi. Niin se vain on, että elämme verkostoitumisen aikaa, ja netti on jo syvälle juurtunut maaseudun otolliseen maaperään.

Hannu Lahtonen